tiistai 21. tammikuuta 2014

Maailman helpoin palmikkopipo

Toissa syksynä neuloin monta lahjapipoa ja tarkoituksena oli neuloa sellainen myös itselleni. Olen pärjännyt monta vuotta pelkillä korvaläpillä, mutta onhan se vähän noloa, ettei neulojalla ole yhtään omatekemää pipoa. Ja kun tällaiset ihanat kunnon pakkaset ovat piristäneet päiviä tänä ja viime talvena, niin olen ehkä pikku hiljaa huomaamassa lämmittävän päähineen hyödyt. Ehkä.

Syntyi siis (vale)palmikkoversio toissa syksyn lahjapipoista.

Palmikkopipo, oma malli
Eco Alpaca 100g Viking
pyöröpuikot 4, 40cm 
silmukoita 72
6-säteinen sädekavennus

Syksyn pipothan menivät miehille, joten nyt oli aika tehdä jotain tyttömäistä. Olen pariin kertaan tehnyt villasukkiin vastaavaa palmikkoa, joka siis tehdään näin:

Jätä 1. oikea silmukka vasemmalle puikolle, neulo 2. oikea silmukka takaa oikein. Jätä se oikeankäden puikolle ja neulo vasemman puikon 1. silmukka oikein. Nurjat nurin. Neulo kiertokerroksen jälkeen kaksi kerrosta 2o 2n.

Kavennuksen tein taas tutulla ohjeella, jota en kyllä tällä kertaa jostain syystä aivan ymmärtänyt. Puuttuiko sieltä jokin kaavio? Saatoin unohtaa myös lukea ohjeen kunnolla... Tein sen sitten näin:

Työssäni on 72 silmukkaa ja 18 palkkia oikeita silmukoita. Niistä tulee kuusi kolmen palkin osiota.



Osion ensimmäinen silmukka on yksinäinen nurja:
n, 2o, 2n, 2o, 2n, 2o, n.

Kavenna ensin keskimmäisen palkin ympäriltä nurjat silmukat
-> n, 2o, 1n, 2o, 1n, 2o, n.

Neulo yksi välikerros.

Kavenna osion alussa 2 oikein yhteen ja lopussa ylivetokavennus
-> 2o, 1n, 2o,1n, 2o.


Neulo välikerros. Kavenna osion reunoissa joka toinen kerros, kunnes jäljellä on 12 silmukkaa. Päättele.


Aloitin palmikot heti ensimmäiseltä kerrokselta ja tein ne seitsemään palkkiin, jotka kääntyvät otsalle. Neuloin niitä reilut kymmenen senttiä ja sitten käänsin työn toisin päin. Käännöskohtaan jäi pieni reikä, mutta onneksi se jää taitoksen alle.

Ensimmäisen testikäytön jälkeen voin olla tyytyväinen: pipo on lämmin, sopivan kokoinen ja ihan nätti. Enkä välttämättä tarvitse korvaläppiä, jotka painavat joskus ikävästi silmälasien sankoja korvan takaa. Eikä lanka kutita, vaikka hieman kyllä tekisi mieli raapia otsaa, mutta luulen sen johtuvan siitä, ettei otsani ole tottunut noin läheiseen kontaktiin ;)

Äidille kiitos ulkokuvista ja mallinaolosta kavennuskuvassa!