keskiviikko 28. elokuuta 2013

Isoäidinneliöpeitto


Peitto on valmis!

Olipa se projekti. Kaikki lähti siis liikkeelle kauan sitten - muistelimme että mahdollisesti toissa keväänä - kun äitini innostui jämälankailemaan. Äiti virkkasi isoäidinneliöitä seiskaveikasta 4,5 koukulla ja tosiaan jämälangoista. En ole laskenut kuinka montaa väriä peitosta löytyy, mutta kuten kuvista näkyy siellä on yksivärisiä, vaaleita, tummia, liukuvärjättyjä, pikkukukallisia, raidallisia ja muotopuolia neliöitä. Suuri osa tämän perheen pienistä lankanöttösistä saatiin näin hyötykäytettyä.

Palasia syntyi ensin 108 kappaletta, mutta kun viime joulun aikaan ihastelimme niitä levittelemällä ne lattialle, totesimme heti, että kyllä siihen vielä vähän voisi tehdä lisää. Minä lupasin sitten yhdistellä. Valmiit neliöt lähtivät mukanani Turkuun ja uudet 22 seurasivat pian perässä.


Ja nyt on vihdoin täkki valmis! Ja aikamoinen täkki siitä tulikin: palasia 10x13, lankaa meni 1,7kg, leveyttä tuli 147cm ja pituutta 185cm. Että mahtuupa sitten isompikin ihminen pikku peittosen alle päiväunille...

Pohdin pitkään kuinka haluaisin yhdistellä palat toisiinsa. Ompelemalla joutuisi joko leikkimään turhan pitkien lankojen kanssa tai päättelemään joka palasen jälkeen, joten virkkaamalla oli yhdistely tehtävä. Onneksi bongasin tämän postauksen Eilen tein -blogista. Siellä oli taikasanat: Virkkaa neliöt yhteen ensin pituussuunnassa, sitten leveyssuunnassa. Siitä se sitten lähti.

Ensin virkkasin palat parijonoon. Kuvassa virkkaussuunta ylhäältä alas.
 

Sitten yhdistin parijonot yhteen. Siinä auttoivat hakaneulat, jotta palat pysyisivät oikein päin. Taas virkkaussuunta kuvassa ylhäältä alas.
 
 
Peitto näyttikin jo peitolta, kun olin virkannut kaikki pystysaumat. Sitten olikin helppo tehdä sama vaakaan. Kuvassa olen virkannut kaksi alinta saumaa.


  
Lopuksi virkkasin reunaan yhden kerroksen kiinteitä silmukoita ja piparkakkureunuksen.

Hyvää kannatti odottaa :) Kannatti antaa suunnitelman muhia takaraivossa ihan rauhassa, ennen kuin aloitin. Lopputulos on juuri sellainen kuin kuvittelin ja tekeminen oli yllättävän mukavaa. Syksyn viileitä säitä kyllä kaipasin, tuli nimittäin aika kuuma peitto sylissä - onneksi on tuuletin!

Langanpätkien päättelykään ei ollut pahimmasta päästä, kun äitini oli jättänyt vain yhden pääteltävän per neliö, mutta ihan tarpeeksi sitä sai nytkin harrastaa. Alussa se tuntui kyllä ärsyttävältä, mutta nyt en enää muistakaan koko asiaa ;)

Siis: hyvä että tuli tehtyä, kiva oli tehdä, voisin tehdä uudestaankin - vinkvink mammalle, joka on tehnyt jo palat toiseenkin peittoon... Tämän nyt valmistuneen peiton voi tulla noutamaan.

12 kommenttia:

  1. Jokos tulen? :D Aivan mahtava siitä tuli!!!!
    Mammade

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suorastaan harmi, että jo valmistui, nyt nimittäin syyhyttäis tehdä jo jotain :D

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos :) Tässä yhteistyössä kumpikin sai tehdä juuri tarpeeksi, ei ehtinut kyllästyä!

      Poista
  3. Mahtavan näköinen ja kokoinen!! Kyllä on upea - yhteistyössä on voimaa!! :o)
    Tosi fiksu tapa virkkailla palat yhteen - pitääköhän mun nyt aloittaa se seitsemäs peittoni, että pääsen kokeilemaan tuota?? ;o)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa todellakin kokeilla tätä yhdistystapaa! Peitosta tulee nopeasti peiton näköinen. Ja joo, kokoa tuli ihan tarpeeksi ;)

      Poista
  4. IHANA! Siitähän tuli ihan mahtava! Kokoa sillä kyllä on melkoisesti :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miellyttää kyllä mun silmää tosi paljon :) Musta väri kokoaa kaiken kirjavuuden hienosti yhteen! Ja tekeminen oli kivaa, vaikka välillä valitinkin ;) Jättikokoinen täkki...

      Poista
  5. Oi miten ihanan värinen peitto! :) Tuo musta väri yhditämisessä ja reunoissa nostaa lappujen kirkkaat värit esiin.

    SatunNaisen Paulan johdattelemana tänne löysin ja kannatti todella tulla, sillä taidanpa kokeilla yhdistämistapaasi seuraavaan peittooni. Ei minulla ole ollut ongelmia edellisenkään kanssa, mutta uutta pitää aina kokeilla. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi :) Peitto on kyllä ollut harvinaisen onnistunut tuotos, joka herättää aina vaan ihastusta! Ja yhdistelytavasta en aivan heti luovu ;) Täytyy vain saada uusi peitto koukulle...

      Poista